Eilen.

Mies lähtee poikien kanssa uimaan. Minä jään tytön kanssa kotiin. Mielessä ajatus- kun tyttö menee päikkäreille niin minä saan rauhassa neuloa. <3

Ensin syötin tytön (perjantaina maistoi ensi kerran kiinteitä. Nyt on siis taas uusi asia pienen elämässä. erilaisia makuja maistellaan. pieniä määriä. Pyöritellään suussa. Mietitään mitähän tämä on... <3 ). Vaihdoin vaipan. Olin tytön kanssa lattialla. Lauloin, juttelin. Nauroin, hassuttelin. Silittelin, hymyilin. Suukottelin.

Vein tytön ulos nukkumaan. Nukahti!

Päätän kuitenkin ensin laittaa pyykit ulos narulle kuivumaan. Sitten päätän vielä ennen neulomista tyhjentää tiskikoneen ja laittaa likaisia astioita koneeseen. Lähestyn neulekoppaani. Katseeni osuu kuitenkin kaapin pääliseen joka täynnä tavaraa, joka on ollut pitkään tarkoitus siistiä. Päätän siis tehdä sen vielä ensin.

Vihdoin pääsen neulekopalleni. Otan puikot ja lankaa. Ajatuksena aloittaa villasukkien teko. menen ulos ja istahdan ulkorappusille. Ehdin luomaan 10 silmukkaa. Puhelin soi. Nälkäiset uimarit ovat kotimatkalla.

Nousen ylös, vien puikot ja langan takaisin neulekoppaan ja menen keittiöön tekemään rakkaille ruokaa. teen samalla mustikkapiirakan. Tyttö herää. Uimarit saapuu valmiiseen ruokapöytään.

neulon sitten joku toinen kerta. <3